Olen Asta Heikkinen, Valviran laillistama psykoterapeutti. Kelan palveluntuottajarekisterissa löydyn kuvataideterapeuttina sekä pari- ja perhepsykoterapeuttina.

Aloitin työskentelyn yksityisenä psykoterapeuttina v. 2014. Sitä ennen työskentelin reilut kymmenen vuotta lastensuojeslussa ohjaajana, kunnes hiljalleen jalkauduin oman toiminimen alle yrittäjäksi. Tämä on alusta saakka tuntunut omalta sektorilta tehdä työtä mielenterveyden tukemiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Lastensuojelunkentältä olen saanut mukaani arvokasta kokemusta ja ammattitaitoa ihmisten kohtaamiseen erilaisissa elämäntilanteissa ja mielen haasteissa.

Koulutustaustaani:
Sosionomi (AMK) v.2004
Perheterapeutti v.2009
Kuvataidepsykoterapeutti v.2013
Skeematerapiakoulutus v.2016
Ammattitutkinto v.2018
Paripsykoterapeutti v.2019
Sensomotorinen psykoterapia, I-tason koulutus v.2020
Haavoittunut Itsetunto (rakenteellinen narsismi) -koulutus v.2023
(EMDR1-koulutus alkaa 12/26)

Työskentelytapani on integratiivinen, jolla tarkoitan kaiken koulutuspohjan sekä kokemuksen kautta saadun tietotaidon hyödyntämistä psykoterapiatyöskentelyssä. Keskiössä on vahvuuksien löytäminen ja paremman minä-suhteen rakentaminen sekä valoisampaan tulevaisuuteen suuntaaminen. Psykoterapiatyöskentelyn keskeinen tavoite on itseymmärryksen lisääminen ja toimijuuden vahvistaminen. Kun ymmärtää yhteyksiä menneisyyden kokemusten ja tämän hetken ajattelu- ja reagointitapojen välillä, se lähtee muuttamaan suhdetta itseen, muihin ja hiljalleen koko elämään. Terapiatyöskentelyä ohjaa yhdessä määrittelemät suuntaviivat sekä asiakkaan omat tavoitteet, joita kohden lähdetään vaihe vaiheelta etenemään.

Roolini terapeuttina on olla empaattinen vierellä kulkija, kuunnella, ja auttaa asiakasta lisäämään itseymmärrystä sekä löytämään ratkaisun avaimia tutkimalla tilanteita etäämpää ja uusista näkökulmista.

Erityisosaamistani ovat luovien ja toiminnallisten menetelmien käyttö osana terapiaprosessia sekä keholliset menetelmät. Luovia menetelmiä ovat esim. rentoutumisharjoitukset, mielikuvamatkailu, kuvien tekeminen eri keinoin (maalaaminen, piirtäminen, kollaasit jne.), savi, valokuvien ja musiikin käyttö. Kuvallinen työskentely voi toimia sanojen apuvälineenä ja joskus niiden korvikkeena, jos sanoja ei ole. Kehoon taltioituu tapahtumia ja tunnekokemuksia, joiden olemassaolosta ei välttämättä ole muuta viestiä kuin epämääräiset keholliset tuntemukset tai paniikkikohtaukset. Kehon viestien ymmärtäminen ja kuunteleminen on tärkeää turvallisuuden tunteen vahvistamisessa sekä paremman minä-suhteen rakentamisessa.